Virtuaaliraha
Cryptocurrency, tietokoneraha, virtuaalivaluutta.
Nämä asiat on hyvä tietää kryptovaluutasta
Kryptovaluutoista puhutaan paljon, mutta mitä niillä oikeasti tarkoitetaan ja voiko niitä käyttää tavalliseen ostamiseen?
Kryptovaluuttojen kuninkaana pidetty bitcoin saattaa olla laskeva tähti. Bitcoinin arvo noteerattiin vuodenvaihteessa kaikkien aikojen korkeimmassa arvossaan yli 16 000 eurossa. Tämän jälkeen kryptovaluutta on halventunut noin puoleen.
Samaan aikaan sijoitusmielessä kryptovaluutoista kiinnostuneet ovat kääntäneet katseensa etenkin Ethereumiin, joka lähestyy kaikkien aikojen korkeinta noteeraustaan.
Kryptovaluutat ovat paljon muutakin kuin epävarmoja sijoituskohteita. Kokosimme vastaukset oleellisimpiin kysymyksiin.
Mikä on kryptovaluutta?
Bitcoin oli ensimmäinen krypto- tai virtuaalivaluutta. Se on arvoltaan edelleen suurin kaikista kryptovaluutoista.
Kryptovaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa rahaa joka ”louhitaan” tehokkailla tietokoneilla monimutkaisia matemaattisia algoritmejä käyttäen. Kryptovaluutan määrä on rajallinen ja se syntyy tietokoneiden ratkoessa matemaattisia tehtäviä. Jokaisella kerralla kun tehtävä on ratkaistu, syntyy lisää kryptovaluuttaa. Esimerkiksi Bitcoinin louhijat, jotka ovat usein tavallisia käyttäjiä, saavat louhinnasta palkinnoksi pienen osan yhdestä bitcoinista.
Kryptovaluuttaa ei voida louhia rajattomasti. Valuutan luominen hidastuu koko ajan, koska louhiminen vaatii jatkuvasti enemmän laskentatehoa. Jos ja kun laskentateho loppuu, kryptovaluuttaa on luotu maksimimäärä.
Mikä on bitcoin?
Bitcoin on vain yksi lukuisista kryptovaluutoista maailmassa. Kyse ei ole fyysisestä rahasta vaan valuutasta, jolla voi maksaa mutta joka on myös erittäin spekulatiivinen sijoitusinstrumentti. Bitcoinia voi omistaa esimerkiksi vain yhden sadasosan. Bitcoinia voi ostaa välityspalveluista (esimerkiksi Coinbase) tai kerryttää omistusta louhimalla sitä. Louhiminen vaatii kuitenkin erittäin tehokkaan tietokoneen.
Mitä kryptovaluutalla voi tehdä?
Bitcoinin kaltaista kryptovaluuttaa voi omistaa sijoitusmielessä tai sillä voi tehdä ostoksia kaupoissa, jotka hyväksyvät sen maksuvälineenä. Näitä paikkoja on verrattain vähän, ja vielä vähemmän niitä on muille virtuaalivaluutoille. Bitcoinilla voi maksaa muun muassa näissä paikoissa.
Onko se rikollista?
Vaikka esimerkiksi Nordea on kieltänyt työntekijöiltään virtuaalivaluutan omistamisen, kyse ei ole rikollisesta toiminnasta. On kuitenkin tosiasia, että moni rikollinen käyttää virtuaalivaluuttoja maksuliikenteen hoitamiseen, koska niiden seuranta ei ole verrattavissa vakiintuneisiin pankkien operoimaan rahaliikenteeseen. Esimerkiksi Bitcoinia käytetään kyberrikollisuudessa ja huumekaupan maksuvälineenä.
Voiko virtuaalivaluutalla rikastua?
Moni on rikastunut bitcoinin nopealla arvonnousulla parin viime vuoden aikana. Kryptovaluuttoja pidetään yleisesti arvaamattomina sijoituskohteina, joiden kanssa on syytä pitää maalaisjärki mukana. Sijoitusalan ammattilaiset varoittavat, että kryptovaluuttoihin sijoittanut voi menettää koko sijoituksensa. Ei ole mitään varmuutta siitä, että kryptovaluuttojen arvo kasvaisi samaa tahtia tulevaisuudessa.
Kryptovaluuttojen arvoa on nostanut pitkälti se, että niitä on maailmassa rajallinen määrä. Jos esimerkiksi bitcoin jossain vaiheessa vakiintuu yleisesti käytettäväksi valuutaksi, sen arvo saattaa laskea merkittävästi.
Mitä kryptovaluuttoja on olemassa?
Bitcoinin ohella maailmassa on useita virtuaalivaluuttoja, joista tunnetuimmat kilpailijat ovat muun muassa Ethereum, Litecoin, Monero, Ripple, Dash ja Lisk. Näistä Monero on ollut huonossa valossa rikollisten käyttämänä maksuvälineenä. Ripple sen sijaan on yksi ainoista virtuaalivaluutoista, joka on saanut taakseen isoja kansainvälisiä pankkeja.
Mikä on Blockchain eli lohkoketju?
Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.
Ajatus lohkoketjusta esiteltiin 1990-luvun alussa, kun amerikkalaistutkijat Stuart Haber ja W. Scott Stornetta pohtivat, miten digitaalisia tiedostoja pursuavassa maailmassa dokumenttien muokkaushistoria voidaan varmistaa pitäen samalla niiden sisältö salattuna. Ratkaisuksi tutkijat konseptoivat dokumenttien tiivisteistä (sekalaisen merkkijonon synnyttämä yksilöllinen tunniste) muodostettavan ketjun, joka jaetaan satunnaisille käyttäjille aikaleimattavaksi.
https://yle.fi/uutiset/3-10027239
Kesti lähes 20 vuotta, että lohkoketju kehittyi konseptista toteutuksen tasolle. Homma lähti rullaamaan marraskuussa 2008, kun Satoshi Nakamoto -nimen taakse piiloutunut henkilö tai ryhmä julkaisi kryptografiaan vihkiytyneellä postituslistalla artikkelin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (siirryt toiseen palveluun) (Bitcoin: Vertaisverkkoon perustuva sähköinen valuuttajärjestelmä). Artikkelissaan Nakamoto linjasi Haberin ja Stronettan työhön perustuvan, ilman välikäsiä toimivan maksujärjestelmän konseptin ja tekniset yksityiskohdat. Muutama kuukautta myöhemmin hän julkaisi ensimmäinen version bitcoin-kryptovaluutasta.
Tulevaisuus on muutaman vuoden päässä
Tähän mennessä lohkoketjuja käyttävät sovellukset eivät ole tarjonneet arkielämää mullistavia palveluita. Ajan myötä tämä voi muuttua. Konsulttiyhtiö Accenture ennustaa lohkoketjun kypsyvän yleisesti käytettäväksi teknologiaksi vuoteen 2025 mennessä.
Tuolloin hajautettu verkko voi esimerkiksi haastaa Amazonin kaltaiset verkkokauppajätit, joiden liiketoiminta perustuu välikätenä toimimiseen. Lohkoketjujen maailmassa pienikin yrittäjä voi lähteä kilpailemaan jättiläisiä vastaan, kun luottamus ostajan ja myyjän välillä voidaan synnyttää matemaattisesti.
